Puheet ja teot lähipalvelujen lisäämisestä ja kehittämisestä — jalkautuvien palvelujen muodossa — on lisääntynyt. Keusoten jalkautuvia palveluja kehitetään tällä hetkellä vauhdilla ja niillä on paljon potentiaalia tuottaa vaikuttavampia palveluja. Kotisairaalamme on yksi erinomainen esimerkki jalkautuvasta palvelusta.
Ehdotan, että panostaisimme laajasti jalkautuvaan työhön myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tilastokeskuksen 29.10.2026 uutisen mukaan:
” Suomessa oli vuonna 2025 yhteensä 333 huumausainekuolemaa. Määrä kasvoi 86 kuolemalla edellisvuodesta ja oli korkein koskaan tilastoitu. Huumekuolemien määrä lisääntyi molemmilla sukupuolilla ja kaikissa ikäryhmissä. Naisten osuus huumausaineisiin kuolleista kasvoi.”
Tämä on järkyttävää. Päihdepalveluja ei ole uudistettu riittävällä tavalla, eikä niitä ole resursoitu riittävästi. Meillä on paljon tutkimustietoa, ja silti toistuvasti toimimme sitä vastoin, erityisesti valtakunnan tasolla, esimerkkinä käyttöhuoneet. Tutkimuksen valossa käyttöhuoneet olisivat yksi keino vastata tähän kriisiin mikä meillä käsillä on.
Päihdepalvelut eivät tavoita kaikkia niitä tarvitsevia
Keusoten alueella esimerkiksi päihdekuntoutuksen asiakaspaikoista on leikattu yli puolet 2020-luvulla, silti huomattavaa jonoa ei ole. Tämä kertoo niin kriteereiden tiukentumisesta kuntoutukseen pääsyyn, sekä siitä että yhä useampi päihderiippuvainen on tippunut koko palveluverkoston ulkopuolelle. Ottaen huomioon huumekuolemien noussut määrän, on tämä skenaario todennäköinen.
Keusoten alueella toimii tällä hetkellä STM:n erillisrahoituksella Ponnarihanke, jonka tavoitteena on ”ehkäistä nuorten huumekuolemia ja parantaa päihdepalvelujen saavutettavuutta Keusoten alueella”. Hanke ei ratkaise yksinään haasteita, mutta on erittäin tervetullut lisä palveluihimme. Toivottavasti saamme hankkeen tiimoilta lisää tietopohjaa, miten voisimme alueellamme paremmin toimia nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi.
Se viesti, minkä itse olen saanut esimeriksi päihdetyön kentältä, on tarve pystyä tekemään päätöksiä ja linjauksia nopeammin ja paremmin, silloin kun asiakas on tavoitettu. Kun kyseessä on heikosti sitoutuva asiakasryhmä, olisi aiemmin lakkautetun ajanvarauksettoman matalan kynnyksen palveluille tarve. Tämä on noussut usein esiin keskusteluissa.
Matalampi kynnys voi ohjata sopivan palvelun äärelle
Paljon resurssia, eli rahaa menee hukkaan, jos ihminen ei saavukaan varatulle ajalle moniammatilliseen palveluun. Tähän luonnollisesti saattavat vaikuttavaa päihdehaasteet. Sen sijaan liikkuvilla palveluilla, jossa jalkautumalla esimerkiksi päiväkeskuksiin, on parempi mahdollisuus tavoittaa systeemin ulkopuolelle tippuneita ja heikosti palveluihin kiinnittyviä henkilöitä, sekä tehdä päätöksiä ja jatkosuunnitelmia reaaliajassa.
Tässä yhteydessä iloitsen suuresti siitä, että oman ensisuojan saaminen Keusoteen on otettu uudestaan harkintaan. Asumisen kehittämisen yhteydessä vuonna 2027 ensisuojan tarve on otettu mukaan kokonaisanalyysiin, tämä tarpeen arviointi on muutos aiempiin ratkaisuihin.
Tällä hetkellä palvelu on tarjolla Keusoten asunnottomille Keravan Saviolla, kun esimerkiksi päiväkeskukset sijaitsevat alueemme kunnissa. Kaikki asunnottomat eivät ole päihderiippuvaisia, mutta osa on.
Tarvitsemme enemmän rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotta voimme reilusti sijoittaa resurssiin ennaltaehkäisevän varhaisen tuen palveluissa, kunnes ajan mittaan sijoitus alkupään palveluun tuo meille säästöjä kalliimmista palveluista.
mimmi launiala
Kirjoittaja on vasemmistoliiton aluevaltuutettu