Miten Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelut järjestetään tulevaisuudessa? Palveluverkkosuunnitelma visioi tulevaisuuskuvaa palvelujen järjestämiseen vuoteen 2030. Keusoten aluevaltuusto kokoontui 14.12.2023 käsittelemään vuoden 2024 talousarviota ja lähivuosien taloussuunnitelmaa. Vasemmistoliiton Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmässä paikalla olivat Johanna Jokinen, Johanna Linna, Olli Savela ja Mimmi Launialaa tuurannut Kalevi Kannisto. Ryhmäpuheenvuorossa Vasemmistoliitto kritisoi aikeita terveyskeskusten lakkauttamiseksi.
Muutosesitykset ja ryhmäpuheenvuoro talousarvioon
67 § Esitys mielenterveys- ja päihdepalvelussa olevan käyttövaran alentamisesta
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut, virkamiehet ja muut kokousta seuraavat
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalveluissa oleva käyttövara pidetään ennallaan.
Perusteluna tälle muutosesitykselle on, että 283,11 euron käyttövara kuukaudessa ei ole sekään turhan suuri summa, kun sillä on katettava mm. vaatteet, hygieniatarvikkeet, puhelin- ja nettimaksut, harrastukset ja muu sosiaalisen kanssakäymisen vaatimat kustannukset. Muutaman kympinkin leikkaus käyttövarasta on tällaisista rahoista puhuttaessa merkittävä leikkaus.
Ikäihmisiin vertaus ei ole tarkoituksenmukainen, koska mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tilanne on varsin erilainen ikäihmisiin verrattuna. Ikäihmisten käyttövarasta emme nyt ole päättämässä.
Käyttövaran pitäminen ennallaan on vähintä mitä voimme tehdä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osallisuuden vahvistamiseksi. Alustuksessakin tuli ilmi, että emme edes tiedä, mitä vaikutuksia käyttövaralla on. Jos käyttövarasta päädytään nyt leikkaamaan, se ei perustuisi tutkittuun tai mihinkään muuhunkaan tietoon. Edes asiakasvaikutuksia ei ole tosiasiallisesti arvioitu.
Jo senkin takia, ettei meillä näitä tietoa ole, tulee käyttövara pitää ennallaan. Pahimmillaan tämä on vain hölmöläisten peiton jatkamista, jos ja kun tukien tarve lisääntyy.
68 § Asiakasmaksut vuonna 2024
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut, virkamiehet ja muut kokousta seuraavat
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukatto pidetään ennallaan.
Perusteluna tässäkin on se, että kaikki elämiskustannukset ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Maksukaton korottaminen on hyvinvointialueen tasolla lähinnä kosmetiikkaa, kun taas yksittäiselle ihmiselle muutaman kympin korotus on merkittävä heikennys toimeentuloon. Moni joutuukin valintatilanteeseen: lääkkeet vai ruoka. Ei voi olla niin, että ihminen joutuu miettimään, hakeutuuko hoitoon vai koittaisiko vielä vähän aikaa pärjätä vaivojensa kanssa kotikonstein. Usein tämä hoitoon hakeutuminen tapahtuu muutenkin turhan myöhäisessä vaiheessa.
69 § Hallintosäännön muuttaminen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut, virkamiehet ja muut kokousta seuraavat
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että hallintosäännön 175 §:stä poistetaan palkkio lisätunneilta.
yt kokouspalkkiota korotetaan 50 %:lla, jos kokous venyy yli 3 tunnin pituiseksi. Tuskinpa kukaan nyt tahallisesti venyttääkään kokouksia korkeamman palkkion saadakseen, mutta tällä muutoksella voitaisiin saada kokouksista tiiviimpiä ja siksi myös osallistujaystävällisempiä. Kaikki päättäjät ja virkamiehet istuvat kokouksissa varmasti jo nykyisellään riittävän paljon. Säästö ei välttämättä ole valtava, mutta merkittävä silti. Voinemme edes tämän verran tinkiä myös omista eduistamme.
70 § Taloussuunnitelma 2024-2026, talousarvio 2024
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut, virkamiehet ja muut kokousta seuraavat
Hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi on lopuillaan ja vihdoin olemme päässeet myös tulevien vuosien taloussuunnitelman ja ensi vuoden talousarvion käsittelyyn.
Kulunut vuosi on ollut monella tavalla raskas, kun on tiedetty rahoituksen niukkuus ja kaikki epävarmuustekijät, joista maan hallituskin muistuttelee säännöllisesti. Kaiken lisäksi erityisen poikkeuksellinen maailmantilanne aiheuttaa merkittävää epävarmuutta ja turvattomuuden tunnetta.
Hallitusohjelmassa, kuten jo taannoin sote-uudistuksenkin yhteydessä on pyritty hillitsemään hyvinvointialueiden kustannusten kasvua. Tämäpä onkin haastava homma, kun väestö ikääntyy ja kustannukset nousevat jo senkin vuoksi. Yhtään helpommaksi ei ole homma tullut talousarvionkaan suhteen, kun melko viime metreillä vielä valtion rahoitusosuuskin pieneni, joka tarkoitti alijäämään entistä syvempää koloa.
Paineet säästöille ovat kovat, sen ymmärrämme myös Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä. On käytettävä kuitenkin harkintaa siinä, mistä ja ennen kaikkea keneltä leikataan. Nämä ovat niitä arvovalintoja, joita nyt olemme tekemässä. Muutaman kympin leikkausta kuukausituloista ei hyvätuloinen välttämättä edes huomaa, mutta pienituloisemmille pienikin euromääräinen leikkaus saattaa aiheuttaa todellisen valintatilanteen välttämättömien perustarpeiden, kuten lääkkeiden ja ruoan välillä. Kenenkään ei pitäisi tällaiseen tilanteeseen joutua.
On toki helppo todeta, että toimeentulotuki paikkaa sitten tarpeen mukaan näitä yksittäisen ihmisen käyttötalouden rahoitusvajeita. Entäpä sitten, jos tällä yksilöllä ei ole voimavaroja hakea montaa eri tukea, tukiviidakko on jo nykyisellään melkoinen. Pienituloisimmilta leikkaaminen tarkoittaa useimmiten myös pienituloisen siirtämistä yhä etäämmälle yhteisöstä, vähitellen kohti marginaalia. Syrjäytymisen sijaan pitääkin puhua syrjäyttämisestä, kun kyse on harkitusta viimesijaisten etuuksien leikkaamisesta.
Pienituloisten ruoskimisen sijaan pitäisikin pohtia aidosti niitä toimia, joilla kyetään turvaamaan jokaiselle ihmiselle perustarpeet tyydyttävä toimeentulo. Näin vahvistetaan myös jokaisen ihmisen osallisuutta. Jos tästä vähimmäistasosta vielä leikataan, tarkoittaa se merkittävää inhimillistä kärsimystä yksilölle itselleen, mutta usein tuen saajan lisäksi myös useille muille hänen lähipiirissään. Ja onko se sittenkään säästöä, jos sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat pääsevät syvenemään oikea-aikaisen ja varhaisen vaiheen tuen puuttumisen vuoksi? Palvelujen painopisteen siirto korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja ennaltaehkäisyä ei saa tarkoittaa korjaavien palveluiden heikennystä.
Rakenteellisia toimia on syytä tietysti kaikissa organisaatioissa tarkastella säännöllisesti ja arvioida, olisiko jotain syytä tehdä toisin ja mitä voitaisiin tehdä paremmin, taloudellisemmin ja tehokkaammin. Kun kyse on hyvinvointialueesta, on kyse ennen kaikkea ihmisistä, jotka hyvinvointialueen palveluiden käyttäjinä ovat ihan erityisessä asemassa. Sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä ihminen on koko hyvinvointialueen lähtökohta ja tämän ihmisen hyvinvoinnista meidän tulee huolehtia. Ja näitä ihmisiähän on 200 000, joista kaikkien hyvinvointi on nyt käsittelyssämme. Ihmisistä puhuttaessa tuntuu aina kovin vieraalta ja epäinhimilliseltä ajatus tehostamistoimista ja palveluiden karsimisesta.
Hallitusohjelmassakin on kirjattu hyvinvointialueiden keskeisiksi tavoitteiksi mm. saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Nyt moni suunnitelluista leikkauskohteista sen sijaan heikentää saatavuutta, saavutettavuutta ja kyseenalaisena voitaneen pitää myös vaikuttavuuden paranemista, jos palveluita heikennetään. Lakisääteisetkin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tehtävät ja palvelut on kyettävä hoitamaan.
Ja vaikka tässä nyt kovasti kritisoinkin talousarviota ja -suunnitelmaa, niin ei mitään niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Tavoitteina esimerkiksi oman henkilöstön lisääminen ja vuokratyövoiman vähentäminen ovat sekä henkilöstöön että palveluiden käyttäjiin suoraan vaikuttavia toimenpiteitä. Hoidon jatkuvuus ja laatu pystytään takaamaan paremmin ja henkilöstön eriarvoisuus palkka- ja muissa työehdoissa vähenevät. Myös muut henkilöstön hyvinvointia parantavat toimenpiteet ovat erityisen kannatettavia. Hyvinvoiva ja työssään viihtyvä, mielekästä työtä tekevä henkilöstö on jokaisen organisaation, niin myös meidän hyvinvointialueemme voimavara. Tämä parantaa myös henkilöstön saatavuutta, kun työvoimasta kilpailevat samalla työssäkäyntialueella useat muutkin hyvinvointialueet ja muut sote-alan toimijat.
Palveluverkosta saimme tänään esittelyä ja siitä on toki aiemminkin puhuttu laajalti. Siitä huolimatta on syytä muistaa, että palveluverkosta ei ole vielä päätöstä. Tämän vuoksi emme voi talousarviossa ottaa vielä kantaa asioihin, joista päätämme vasta myöhemmin. Tässä vaiheessa ei voida myöskään varmuudella sanoa palveluverkon kustannuksia ja mahdollisia säästöjä. Siksi Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittääkin, että talousarviosta poistetaan seuraavat kohdat, joissa kyse on suoraan palveluverkkoon liittyvistä asioista. Näin ollen Vasemmistoliiton valtuustoryhmä tekee seuraavat muutosesitykset:
- 52 Poistetaan toimenpide: ”Hyvinkään terveysasematoiminnan vaiheittaista siirtämistä Keusoten vuokralla oleviin Hyvinkään H-sairaalan tiloihin edistetään.”
- 72 Poistetaan toimenpide: ”HUS yhteispäivystys”, säästö 100 000 euroa.
- 72 Poistetaan toimenpide: ”Tilavuokrat (Jokela ja Hyvinkää). Koko rakennus Jokela n. 255.404 e/v ja Hyvinkää n. 887.478 e/v.”
Mielenterveys- ja päihdepalveluista on tänään jo puhuttukin aiemmissa pykäläkohdissa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää sivulla 71, että poistetaan toimenpide: ”Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ostojen vähentäminen (0,7 Me)”. Perusteluna tälle muutosesitykselle on, että tähän ei ole kirjattu mitään vaikutusten arvioinnista, ei asiakas- eikä henkilöstövaikutuksia. Tämä on mielestämme vastuutonta päätöksentekoa, jos leikataan jostain tietämättä, miten leikkaus vaikuttaa palveluita käyttävän ihmisen tilanteeseen.
Lisäksi tulemme tekemään muutosesityksen oman palvelutuotannon toimintakatteeseen ja ponsiesityksen tarkemmista sitovuustasoista, näistä valtuutettu Savela pitää omat puheenvuoronsa.
Kaikesta kritiikistä muutosesityksistä huolimatta, haluan kiittää kaikkia talousarviovalmisteluun osallistuneita. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta haluan myös toivottaa kaikille tasapuolisesti rauhallista joulunaikaa ja entistä parempaa uutta vuotta.